torstai 5. toukokuuta 2022

Kannanotto: Helikopterikentän sijoittaminen Kivikkoon


Lähetimme 3.5.2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle toistamiseen kannanoton koskien helikopterikentän sijoittamista Kivikkoon. Kannanotto on luettavissa Helsyn sivulla


Laadimme myös oman kannanoton pidempine perusteluineen ja alueella asuvien näkökulmasta:


Kaupunkiympäristölautakunnan periaatepäätös helikopterikentän sijoittamisesta Kivikkoon Kokous 15/3.5.2022; asia 7


Kivikon helikopterikentälle esitetään kahta toisistaan poikkeavaa käyttötarkoitusta: Ensinnäkin kenttä toimisi  tavallisten, kaupallisessa käytössä olevien helikoptereiden tukikohtana. Toisekseen kentän tarvetta perustellaan tulevaisuuden miehittämättömien droonien laajamittaisella käytöllä. Monia esiteltyjä koneita tai käyttötarkoituksia ei Suomessa ole vielä käytössä lainkaan, eikä muuallakaan  maailmassa suuressa mittakaavassa.

Me allekirjoittaneet Kivikon metsän puolesta -verkostosta olemme sitä mieltä, että helikopterikenttä  ei sovi Kivikkoon. Siksi vaadimme, että kentän suunnittelusta Kivikkoon luovutaan. 


Perustelemme näkemystämme seuraavasti: 

1. Melun lisääntyminen on merkittävä haitta asukkaille, luonnolle ja virkistyskäytölle. 2. Droonien laajamittainen käyttö on uutta, eikä niiden vaikutuksista ole vielä riittävästi tutkittua tietoa.  
3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, kun pienituloisten asuinalueelle rakennetaan helikopterikenttä, joka palvelee lähinnä varakkaampaa asiakaskuntaa. 
4. Sijaintipaikkaselvitys vuodelta 2014 ei puolla helikopterikentän sijoittamista Kivikkoon. 
5. Lähiluonnon viihtyisyys heikkenee. 
6. Lähialueiden asukkaiden ja luontojärjestöjen mielipiteet ovat jääneet vaille huomiota. 


Yksityiskohtaisemmat perustelut: 

1. Melu 

Ramboll-konsulttitoimiston vuonna 2014 tekemässä sijaintipaikkaselvityksessä todetaan: ”Kivikon kentän käyttäminen ei ylittäisi melulle asetettuja raja-arvoja, mutta edellyttää vielä lentoreittien lisäsuunnittelua (sijainti, lentokorkeus) melun hallitsemiseksi nykyisillä ja suunnitelluilla asuinalueilla.” Kyse on siis melulle asetetuista raja-arvoista. Raja-arvot alittavakin melu voi olla erittäin häiritsevää. 

Melun häiritsevän vaikutuksen ymmärtää myös helikopteriyrittäjä Joonas Nurmi, joka Helsingin Uutisten haastattelussa 30.4.2022 toteaa: ”On selvää, että jos yhdelle ainoalle pienkentälle laskeudutaan kopterilla kymmenen kertaa päivässä, siitä voi tulla häiriötä.” Nurmi myös pohtii, onko Kivikkoon suunniteltu, kiinteä, yhteen  paikkaan sijoittuva kopterikenttä enää nykypäivää. 

Ilmastokriisin ja luontokadon takia kaupunkisuunnittelussa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitäisi olla ensisijaista. Lisäksi nykyisin yhä enemmän ymmärretään, että myös muunlajisilla eläimillä on itseisarvo ja oikeus asuinsijoihinsa, ja tätä näkökulmaa olisi hyvä vahvistaa myös kaupunkisuunnittelussa. 

Esimerkiksi Viikissä ja Vanhankaupunginlahdella on tehty havaintoja, miten matalalla ylilentävät  helikopterit ajavat lintuja lentoon, jopa pesiltä. Kivikon helikopterikenttähankkeen suunnitelmassa on myös sähköisten lentokuljetuksien kuten droonien käytön kehittäminen ja kokeilu. Niiden häiriö lintujen pesintään ja ruokailuun tulee selvittää ennen päätöksiä. Ulkomailla on havaintoja, että droonit pelottavat linnut pesistään.

Lautakunnan esityslistan liitteen 3 karttaan on merkitty ”likimääräinen tarkastelualue”, jolla helikopteriliikenteen aiheuttamia vaikutuksia selvitetään. Millä perusteilla tarkastelualue on näin pieni? 

Jokainen joka seisoo frisbeegolf-kentällä Leikkipuisto Kipinäpuiston päädyssä ja katsoo hiihtohallille päin, ymmärtää, että jos hiihtohallin takaa nousee helikopteri, se todellakin kuuluu. Silti kyseinen paikka ei ole lähelläkään kartalle merkittyä ympyrää. 

Entä onko huomioitu, miten melu vaikuttaa kehitteillä olevan Kivikon ulkoilu- ja liikuntapuiston vetovoimaisuuteen? Liikuntapuistossa on suosittu frisbeegolfrata ja agilitykenttä, ja sinne suunnitellaan lisätoimintoja, kuten matkaluistelurataa ja parkour-, kiipeily- ja skoottauspaikkoja. On lyhytnäköistä ja epäekologista rakentaa liikuntapuistoja, joiden käyttöaste ja houkuttelevuus jää melun takia todennäköisesti suunniteltua pienemmäksi.


2. Droonit 

Esityksessä kuvattu droonien laajamittainen käyttö on uutta. Jo nyt Kivikon metsän läpi ollaan suunnittelemassa Fingrid Oy:n 400 kw maakaapelia, joka on ensimmäinen vastaavan kokoluokan maakaapeli Suomessa. Kivikon virkistysaluetta ei saa käyttää koealueena suunnitelmille, joiden todellisia vaikutuksia on nykytiedolla mahdoton arvioida. 


3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus 

On sosiaalinen oikeudenmukaisuuden vastaista rakentaa pienituloisten asuinalueelle  helikopterikenttä, joka ainakin alkuvaiheessa palvelee lähinnä vain varakkaampaa asiakaskuntaa.

Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta ja vähentämään asuinalueiden eriytymistä. Melu lisää segregaatiota, koska ne, joille on taloudellisesti mahdollista valita asuinpaikkansa, eivät muuta alueelle, joka tiedetään meluisaksi. 

Esittelijän tekstissä kuvaillaan, kuinka Kivikon teollisuusalueelle sijoitettu helikopterikenttä voisi houkutella alueelle erityisosaamista ja lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kohottaa alueen profiilia. Vaikutuksesta läheisten asuntoalueiden vetovoimaisuuteen ei sanota mitään saati Kivikon houkuttelevuuteen asuinpaikkana. 


4. Sijaintipaikka 

Sijaintipaikkaselvityksessä todetaan muun muassa näin: ”Nyt tarkastelluista vaihtoehdoista ei yksikään sovellu hyvin kaupallisen helikopterikentän sijoituspaikaksi. Vaihtoehdoista paras olisi Kivikon sijoituspaikka, mutta myös sen osalta on useita tekijöitä, jotka eivät puolla helikopterikentän sijoittamista sinne.” – – ”Maankäytön osalta Kivikon sijoittumispaikka on kuitenkin epäsuotuisa, koska se sijaitsee lähellä olemassa olevaa virkistysaluetta ja liikuntapuistoa sekä varsin lähellä olemassa olevia asuntoalueita Kivikossa sekä suunniteltuja asuntoalueita Malmin lentokentän alueella.” 

Todetaan myös, että ”Kivikkoon sijoittuva helikopterikenttä olisi merkittävä häiriötekijä  Lahdenväylän liikenteelle.” Haitta liikenneturvallisuudelle syntyy, kun helikopterien nousut ja laskut voivat häiritä kuljettajia.

Esityslistaan liitetty Redstoneaeron kuvaus ”Tulevaisuuden ilmaliikenne Helsingin  metropolialueella” esittelee myös tavarankuljetusdroonin, joka vaatii kiitotien. Käsityksemme mukaan Kivikkoon suunniteltu kenttä ei tulisi täyttämään tällaisia tarpeita, jolloin jonnekin pitäisi vielä myöhemmin rakentaa uusi kenttä. 

Sijaintipaikkaselvityksessä pidettiin Helsinki-Vantaan lentoasemaa parhaana vaihtoehtona. 


5. Lähiluonto 

Kaupunkistrategiaan kuuluu myös Kivikon asukkaiden lähiluonnon turvaaminen. Kivikon metsä on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue myös muille kuin lähialueen asukkaille. Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa  suomalaiskaupungissa. Ulkoilu- ja virkistysalueen idea kuitenkin katoaa, jos melun takia alueella ei voi täysipainoisesti nauttia ulkoilusta ja tuntea virkistyvänsä. 

Lähimetsien merkitys korostuu alueella, jossa on paljon pienituloisia lapsiperheitä, joiden pääasiallinen arkiliikuntamuoto on ulkoilu, ja jossa asukkailla ei välttämättä ole autoa tai kesämökkiä, tai joille ei ole taloudellisesti mahdollista matkustaa. Elinympäristö vaikuttaa enemmän liikkumiseen kuin rakennetut liikuntapaikat. Lähimetsät kannustavat spontaaniin liikkumiseen niitäkin, jotka liikkuvat ja harrastavat liikuntaa vähiten. 


6. Asukkaiden ja luontojärjestöjen mielipiteet 

Kenttää vastustavat lukuisat alueen asukkaat sekä luontojärjestöt ja sen mielekkyyden kyseenalaistavat jopa helikopteriyrittäjät. 

Jos valmistelua kaikesta huolimatta päätetään jatkaa, tulisi vähintäänkin järjestää avoin tiedotustilaisuus, joka myös striimataan nettiin. Alueen koetaan kuuluvan Itä-Helsinkiin mutta silti kenttää ei ole käsitelty uutta Itä-Helsinkiä -tilaisuudessa. Kaupungin tulisi aidosti selvittää  lähialueiden asukkaiden mielipiteet. 


Kivikon metsän puolesta -verkosto 

Mira Grönroos 

Katariina Kaarlela 

Riitta Malve-Tamminen 

Mirja Reijonen


keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Vetoomus: Kivikon metsä suojeltava

 



Vetoomus

Kivikon metsä suojeltava


Kivikon metsä sijaitsee Kontulan pohjoispuolella Lahden- ja Porvoonväylän välissä. Metsä on Kontulan, Kivikon, Kurkimäen, Vesalan, Rajakylän ja Jakomäen lähimetsä ja yksi Helsingin suurimpia yhtenäisiä metsäalueita ja merkittävä viheryhteys Sipoonkorvesta Herttoniemeen.

Kivikon metsän puolesta -verkosto, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri esittävät, että jo ennestään rakentamisen kaventamaa ja isojen väylien takia pahasti katkonaista Viikki-Kivikko-Sipoonkorpi-vihersormea ei enää heikennetä, ja koko Kivikon metsästä muodostetaan suojelualue. Esitämme myös, että Kivikon metsän ympärille viheryhteyksineen muodostetaan suojeltava itäinen keskuspuisto.

Ehdottamamme itäinen keskuspuisto alkaa Kivinokasta, kulkee Herttoniemen metsän läpi Viikin peltojen reunan ja Herttoniemi-Myllypuron välisen metsän kautta Viilarintien yli Hallainvuoren metsään ja sieltä edelleen Kehä I:n yli Kivikon ulkoilupuistoon aina Jakomäkeen ja Rajakylään saakka, mistä luodaan yhteys Sipoonkorpeen johtaviin viherväyliin. Tällaisenaan itäinen keskuspuisto muodostaisi riittävän laajan ja yhtenäisen luonnon monimuotoisuutta tukevan viherkäytävän, joka toimii samalla hiilinieluna ja -varastona. 

Perustelemme Kivikon metsän suojelua ja itäisen keskuspuiston muodostamista seuraavasti: 


1. Vihersormien merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisessä 

Helsingissä on tällä hetkellä kaksi isoa useita asuinalueita yhdistävää metsää: Keskuspuisto ja sen itäinen vastine Kivikon metsä. Molemmat metsät ovat merkittäviä viherkäytäviä ja monien lajien elinympäristöjä ja muodostavat ekologisen verkoston, joka on elintärkeä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta ja luontokadon ehkäisemisessä. Viherkäytävien avulla eliölajit pääsevät leviämään ja siirtymään turvallisesti ympäristöstä toiseen. Liikkumisen estyminen elinympäristölaikkujen välillä aiheuttaa pahimmillaan paikallispopulaatioiden katoamisia.

Kivikon metsän suojeleminen lisää ja ylläpitää muun muassa Herttoniemen, Viikin, Vanhankaupunginlahden, Myllypuron ja Latokartanon metsien ja luontoalueiden hyvinvointia ja monimuotoisuutta. Helsingin pitäisi vaalia vielä jäljellä olevia yhtenäisiä metsäalueitaan ja luopua metsiä ja luontoalueita pirstaloivasta kaupunkisuunnittelusta. Tätä perustelee myös EU:n komission esitys luonnon ennallistamislainsäädännöstä. 


2. Erämaa ja arvometsä Helsingissä 

Kivikon metsä on Helsingin erämaamainen kaupunkimetsä. Suuret korkeuserot ja mm. Helsingin korkein luonnollinen kohta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset luolineen ja niiden ympärille muodostunut kasvillisuus, vaihtelevat metsätyypit, purot, lähteistöt ja jääkauden merkit tekevät Kivikon metsästä Helsingin omaperäisimmän luontoalueen. Sijainti Helsingin rajalla moottoriväylien vieressä on toisaalta suojellut metsää kulumiselta, toisaalta alueelle on sen syrjäisyydestä ja kaupunkilaisten vähäisestä kiinnostuksesta johtuen voitu rakentaa varasto-, liikunta- ja teollisuushalleja, jotka ovat pienentäneet ja pirstaloineet metsäalaa. 

Kivikon metsä on pääosin METSO-kriteerit täyttävää vanhaa ja monimuotoista metsää. Alueella on paljon eri-ikäistä ja -lajista puustoa sekä lahopuuta ja kääpiä. Alue on liito-oravan elinalueeksi sopivaa ja sijaintinsa puolesta osana metsäverkostoa liito-oravalle olennaisen tärkeä leviämisreitti itään. Kyseessä on myös tärkeä lintu- ja kasvikohde, jossa on tavattu mm. uhanalainen lahokaviosammal. Alue on geologisesti arvokas, ja siellä on yksi Helsingin parhaiten säilyneistä linnoitusketjuista ensimmäisen maailmansodan ajalta. Metsän pohjoisosassa, Kivikon ja Jakomäen rajalla sijaitsee kasvistoltaan arvokas kallioalue, jonne Helsingin kaupunki perustaa uuden luonnonsuojelualueen. Arvokkaimpia niin virkistyksen kuin luonnonkin kannalta ovat laajat metsäalueet. Merkittävien ydinalueiden säilyminen edellyttää, että myös niitä ympäröiviä metsäalueita säästetään mahdollisimman laajasti. 

Kivikon metsä on osa Kivikon ulkoilualuetta, jota reunustavat useat isot tiet ja teollisuusalue. Valtaväylien läheisyydestä johtuen Kivikon ulkoilualue on meluisa. Kivikonlaidan metsän kaataminen kierrätystyskentän takia on lisännyt liikennemelua entisestään. Melua tulee lisäämään myös suunnitteilla oleva Lahden- ja Porvoonväylien levennys, minkä johdosta jäljellä olevaa suojametsää joudutaan kaatamaan. Olemassaolevaa melutasoa ei kuitenkaan saisi käyttää perusteluna uusien melua lisäävien toimintojen, kuten helikopterikentän, rakentamiselle vaan sen sijaan tulisi varmistaa, ettei melutaso nykyisestä enää nouse.


3. Ympäristö- ja sosiaalinen tasa-arvo 

Kivikon metsä on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue lähialueen asukkaille. Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Asukasmäärältään suurin Mellunkylän osa-alue on Kontula, jossa on lähes 15 000 asukasta. Kontulassa asuu paljon ikäihmisiä ja alle 15-vuotiaita lapsia. Lasten lukumäärä kasvaa Kontulassa nopeammin kuin muualla kaupungissa keskimäärin. Kontulassa asuu myös paljon pienituloisia, ja muuta kuin suomea kotikielenään puhuvien osuus on 37,7 %. 

Mellunkylään suunnitellaan täydennysrakentamista ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 41 000 asukkaaseen vuoteen 2027 mennessä. Myös Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen lisää virkistysalueiden tarvetta ja Kivikon metsän virkistyskäyttöä. 

Helsinki on kaupunkistrategiassaan 2021-2025 sitoutunut metsäisen verkoston säilyttämiseen ja metsien luonnollisen vanhenemisen edistämiseen, sekä linjannut, että kaikilla kaupunkilaisilla on lyhyt matka lähiluontoon. Lisäksi Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta ja vähentämään asuinalueiden eriytymistä. Lähimetsien merkitys korostuu alueilla, joissa on paljon pienituloisia ja lapsia ja jossa pääasiallinen arkiliikuntamuoto on ulkoilu, hiihto ja kävely. Elinympäristö vaikuttaa enemmän liikkumiseen kuin rakennetut liikuntapaikat. Lähimetsät kannustavat spontaaniin liikkumiseen niitäkin, jotka liikkuvat ja harrastavat liikuntaa vähiten. Jopa pelkkä luonnossa oleskelu edistää ja ylläpitää ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kosketus metsän monimuotoiseen mikrobistoon auttaa lasten immuunijärjestelmän normaalia kehitystä. Kaupunkien lähiluonnon säilyttäminen on siis merkittävä kansanterveydellinen teko, joka Kivikon metsän kohdalla koskettaa jopa 40 000 ihmisen hyvinvointia. 


4. Yleiskaava ei vastaa nykytietämystä 

Kivikon metsään kohdistuu lähivuosina useita metsäalaa pienentäviä ja monimuotoisuutta vähentäviä rakentamishankkeita ja suunnitelmia, kuten Lahden- ja Porvoonväylän levennys, Fingridin maakaapelihanke, puustoa karsiva luonnon- ja maisemanhoito sekä ampumahallin, helikopterikentän ja Raidejokeri 2:n rakentaminen. Helsingin yleiskaavan 2016 lähtökohdat määriteltiin 2010-luvun alussa, eikä yleiskaava vastaa nykyisiä ilmastostrategioita ja nykyistä tietämystä luonnon monimuotoisuudesta, luontokadosta, ilmastokriisistä tai luonnon hyvinvointivaikutuksista. Jotta Helsinki olisi myös teoissaan kunnianhimoinen, tulisi yleiskaava sekä muut toiminnot ja suunnitelmat päivittää vastaamaan nykyisiä käsityksiä, ja luontokadon hillitseminen asettaa kaupungin suunnittelussa ensisijaiseksi tavoitteeksi. 


Helsingissä 26.4.2022 

Kivikon metsän puolesta -verkosto 

Teija Aaltonen 

Mira Grönroos 

Heidi Hänninen 

Katariina Kaarlela 

Marjut Kapanen 

Merja Koskinen 

Ilpo Kuronen 

Tiina Lintunen 

Tuula Paavilainen 

Anna Pyyluoma 

Anne Rauma 

Pekka Tuominen 


Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja 

Aino Juvonen, kampanjakoordinaattori 


Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 

Antti Halkka, puheenjohtaja 

Emilia Pippola, järjestösihteeri 


Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry 

Minerva Schultz, puheenjohtaja 

Yuki Taguchi, sihteeri 


Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry 

Laura Räsänen, puheenjohtaja 

Lauri Kajander, erityisasiantuntija 


Lisätiedot: 

Kivikon metsän luontoarvot:

- METSO 1. ja 2. luokan metsää, eli metsä on monimuotoista ja vanhaa, siellä on eri-ikäistä ja -lajista puustoa sekä lahopuuta. 
- arvokas kääpäkohde 
- arvokas kasvikohde (hiekka- ja kallioketoja, pistiäiskohde, uhanalainen lahokaviosammal, silmällä pidettäviä lajeja) 
- arvokas geologinen kohde (muinaisrantoja, siirtolohkareita, pohjavesialue, lähteitä, harjualue yms.) 
- tärkeä lintualue 
- alueen asukkaille tärkeä virkistysalue. 


Kivikon metsän uhat:

- Lahden- ja Porvoonväylän levennys - 2022 
- Fingridin maakaapelihanke - 2022 
- ampumahalli 
- helikopterikenttä - 2022? 
- yleiskaava, asuinrakentaminen 
- luonnon- ja maisemanhoito - 2022-2023 
- ratikkalinja (Raidejokeri 2) (yleiskaavan toteutusohjelman päivitys) 


Suojeluperusteita kaupungin strategiassa: 

Perusteita suojeluun Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021-2025: 
- Alueen sosiaalinen erityisyys ja omaleimaisuus 
- kaupunkistrategian osallisuuden korostaminen 
- Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään. 
- Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan. Metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa vahvistetaan. 
- Huolehditaan siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. 
- Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa toteutetaan kunnianhimoisesti. 
- Luonnonsuojeluohjelman (2015-2024) mukaisesti Helsingin arvokkaimmat alueet suojellaan ja uusi luonnonsuojeluohjelma 2025-2034 valmistellaan. - Strategiakaudella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan vähintään viisi vuodessa. - Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.
- Virkistys- ja luontoalueiden metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen on keskeinen tavoite. 
- Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta. 
- Lisäksi Helsinki on julistanut vuonna 2020 ilmastohätätilan, jolla kaupunki tunnustaa vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja tiedostaa, että ilmastotoimilla on kiire. 


Linkit, lisätiedot: 



tiistai 26. huhtikuuta 2022

Kannanotto helikopterikentän sijoittamisesta Kivikkoon


Lähetimme 25.4.2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien helikopterikentän sijoittamista Kivikkoon. Kannanotto on luettavissa myös Helsyn sivulla


Hyvä kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja varajäsen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kivikon metsän puolesta -verkosto ovat huolissaan asemakaavahankkeen käynnistämisestä helikopterikenttää ja sähköisen lentokuljetuksen kehittämistä varten Kivikossa. Asiasta päättäminen on esillä lautakunnan kokouksessa 26.4. asiakohtana 10.

Luonnonsuojeluyhdistys vastusti aiemmin säännöllistä helikopteriliikennettä kyseiseltä tontilta käsin, koska se mitä ilmeisemmin häiritsisi lähialueen asukkaita sekä Kivikon ulkoilijoita ja eläimiä kuten pesiviä lintuja. Edelleen kaivataan selvitystä lisääntyvän helikopteriliikenteen vaikutuksista Viikin ja Vanhankaupunginlahden arvokkailla luonnonsuojelualueilla. Esimerkiksi väylien ulkopuolella lentokorkeus saa olla matalampi, mikä voimistaa melua myös maan pinnalla. Tämä koskee myös kyseisiä luonnonsuojelualueita.

Nyt, kun Kivikkoon liitettäisiin myös droonikuljetusverkoston kehittäminen ja muu sähköinen lentotoiminta, niiden häiriö asukkaille, ulkoilijoille ja luonnolle, ennen muuta linnuille, tulee selvittää ennen kuin kaavoituksen aloittamisesta päätetään. Missä määrin droonilennot häiritsevät lintujen pesintää ja ravinnonetsimistä? Tämä koskee linnustoa myös Kivikkoa ja Vanhankaupunginlahtea laajemmin.

Kivikon metsä on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue lähialueen asukkaille. Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Mellunkylään täydennysrakentamisen seurauksena alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 41 000 asukkaaseen vuoteen 2027 mennessä. Jos kiistanalainen Malmin lentokentän alueen käyttötarkoituksen muuttaminen asuntorakentamiseen toteutuisi, myös se lisäisi virkistysalueiden tarvetta muun muassa Kivikon metsän osalta.

Kivikon ulkoilualue on valtaväylien läheisyydestä johtuen jo ennestään meluisa. Olemassa olevaa melutasoa ei kuitenkaan saisi käyttää perusteluna uusien melua lisäävien toimintojen, kuten helikopterikentän, rakentamiselle. Sen sijaan tulisi varmistaa, ettei melutaso nykyisestä enää nouse. Melun lisääntyminen vaikuttaa terveyteen, vähentää asukasviihtyvyyttä ja ulkoilualueen käyttöä sekä lisää segregaatiota, ja tämä kaikki on vastoin Helsingin kaupungin strategioita.

Helikopterikentän sijainnille on etsittävä vaihtoehtoja suunnitelmien ja toiminnan muututtua. On myös syytä huomata, että asukasaktiivisuus Kivikon metsän ja asumisympäristön suojelemisen puolesta on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun helikopterikentästä päätettiin viimeksi. Asukkaiden hiljaisuus on tähän asti tehnyt Kivikosta helpon paikan useille rakennushankkeille ja suunnitelmille, jotka vähentävät alueen asumisviihtyvyyttä sekä Kivikon metsän pinta-alaa ja metsän luonto- ja virkistysarvoja.

Huomautamme, ettei meillä ole mitään vähähiilisemmän liikenteen ja kuljetusten kehittämistä vastaa. Pyydämme asian jättämistä pöydälle, mielellään kahdeksi viikoksi, että pystymme tutustumaan uusiin suunnitelmiin paremmin. 

Helsingissä 25.4.2022

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:

Antti Halkka, puheenjohtaja

Emilia Pippola, järjestösihteeri

Kivikon metsän puolesta -verkosto:

Katariina Kaarlela

Mira Grönroos

Tiina Lintunen

Anna Pyyluoma

Sanni Vanonen

Merja Koskinen

Heidi Hänninen

Anne Rauma

Ilpo Kuronen

Teija Aaltonen

Tuula Paavilainen

Lisätiedot:

Riitta Malve, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: riittamalve(ät)gmail.com / 050 5718146

maanantai 25. huhtikuuta 2022

Kivikon metsäfestivaali juhlistaa lähimetsiä








Helsingissä 16.-29.5.2022 järjestettävä Kivikon metsäfestivaali puolustaa lähimetsiä ja helsinkiläisille vähemmän tunnettua erämaamaista kaupunkimetsää, Kivikon metsää. 

Festivaali levittäytyy Kivikon metsään, ulkoilupuistoon ja Kontulan ostoskeskuksen alueelle muun muassa kirjastoon ja D-Asemalle. 

Kahden viikon aikana ohjelmassa on eri järjestöjen, toimijoiden ja yksityishenkilöiden järjestämiä retkiä, esityksiä, työpajoja ja luentoja. Ohjelma soveltuu koko perheelle. Festivaalin aikana on kolme isompaa tapahtumapäivää: Hyvinvointia metsästä -päivä 22.5., Lähimetsäpäivä 28.5. ja Viheryhteys-kävely 29.5.

Hyvinvointia metsästä -päivän 22.5. ohjelmassa on metsäinen luento luonnon hyvinvointivaikutuksista tieteen näkökulmasta, voimaannuttava hyvinvointiretki metsässä ja Todellisuuden tutkimuskeskuksen Utopiakonsultaatio.

Maanantaina 23.5. järjestetään Kontulan kirjastossa seminaari Näkökulmia luontosuhteeseen. Alustajina ovat taiteilija Kaisa Illukka, tutkija Amira Abou-Taleb & tutkija Hannele Cantell. Keskustelua moderoi tutkija Mira Grönroos.


Lähimetsäpäivänä 28.5. Kivikon metsässä voi muun muassa kirjoittaa kirjeitä päättäjille lähimetsän puolesta, osallistua taidetyöpajoihin, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämälle Lähimetsän lajintunnistusretkelle ja Todellisuuden tutkimuskeskuksen Utopiakonsultaatioon, sekä kuunnella runoja metsästä. Paikalla on myös kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed. 

Kontulan kirjastossa näytetään 28.5. klo 14 videoteos Lajienvälisiä kohtaamisia, jonka jälkeen pidetään aiheeseen liittyvä keskustelutilaisuus taiteilijoiden kanssa.

Viheryhteys-kävely 29.5. Herttoniemestä Hallainvuoren kautta Kivikon metsään ja Vantaan rajalle muistuttaa viherkäytävien merkityksestä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja kiinnittää huomiota viheralueiden pirstaloitumiseen. Kävelyllä on alustuksia ja esityksiä muun muassa seuraavilta esiintyjiltä: filosofi Elisa Aaltola, runoilija Pauliina Haasjoki, tanssija Riina Hannuksela ja ympäristöteologi Panu Pihkala. Reitin varrella on myös Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ohjelmaa. 

Kivikon metsäfestivaalin järjestää Kivikon metsän puolesta -verkosto, joka on syntynyt Kontulan, Kivikon ja Vesalan alueen asukkaiden huolesta lähimetsän puolesta. Verkosto kokoaa yhteen paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja muita toimijoita. Verkoston tavoitteena on välittää tietoa Kivikon metsästä ja metsään kohdistuvista rakentamispaineista ja vaikuttaa päättäjiin metsän säilyttämiseksi nykyisellään.


Kivikon metsäfestivaali järjestetään yhteistyössä Kontulan kirjaston ja Kontulan D-Aseman kanssa.


Festivaalin koko ohjelma aikatauluineen löytyy sivuilta:

Lisätiedot: kivikonmetsanpuolesta@gmail.com





Mainoksen visuaalinen ilme: Mathilda Mikkola

maanantai 18. huhtikuuta 2022

Valtuustoaloite: Kivikon metsä luonnonsuojelualueeksi




SDP:n varavaltuutettu Jenni Hjelt on tehnyt 13.4.2022 valtuustoaloitteen Kivikon metsän suojelemisesta. Aloitteen on allekirjoittanut 28 (+1) kaupunginvaltuutettua:

Gebhard Elisa 

Borgarsdottir Sandelin Silja

Thomas Coel 

Helal Fardoos

Tuominen Aino 

Kivelä Mai

Pajunen Jenni 

Kauppila Elina

Sydänmaa Johanna 

Silvennoinen Oula

Hyttinen Nuutti 

Kolehmainen Laura

Austero Nita 

Hiltunen Titta

Nuorteva Johanna 

Salminen Minna

Månsson Björn 

Haglund Mia

Laisaari Johanna 

Holopainen Mari

Ahmed Mahad 

Nevanlinna Tuomas

Vepsä Sinikka 

Wallgren Thomas

Ahde Hilkka 

Castrén Maaret

Muttilainen Sami 

Apter Ted


Helsingin kaupunki valmistelee uutta luonnonsuojelualuetta Kivikon metsän pohjoisosaan. Tulevan suojelualueen nimi on Kivikon linnoituskallioiden luonnonsuojelualue. Valmisteilla oleva luonnonsuojelualue on Kivikon metsän kokoon (45,7 ha) nähden pieni, vain 5,7 ha.

Hjeltin valtuustoaloitteen voikin nähdä Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman (2015-2024) kritiikkinä, sillä luonnonsuojeluohjelman määrätavoitteisiin pyrkiminen kannustaa pienien ja pirstaleisten luonnonsuojelualueiden perustamiseen. 

Koko metsän suojeleminen olisi kaupungilta merkittävä teko, jolla olisi oikeasti ympäristövaikutuksia. 


Liitteet: 

https://www.hel.fi/static/public/apk/hjeltjen2/A4C4D433-91A1-4A34-8AE3-461E6CDA1F98/Liite.pdf?fbclid=IwAR3YUC50iaGoRWndkZYt3W067wpgEeptoi8vxDfEXKHXl-Q1FVDrRLzsyH4

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/kivikon-luonnonsuojelualue-130422?fbclid=IwAR3eFkVu8af0nVfdNOmxXwo1pwMbJ89nhh_4UFGW9lFJX8yWC6t1eEIZsyU


keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Kannanotto Fingridin maakaapelireittiin

 



Lähetimme 22.2.2022 Fingrid Oyj:lle ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Fingridin maakaapelihankkeen reittivalintaa: 


Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400 kilovoltin kaapeliyhteyttä Vantaan Länsisalmesta Helsingin Viikinmäkeen. Kaapelin todennäköisin reitti kulkee Kivikon metsän ulkoilureitin kohdalla. Kivikon metsän puolesta –verkostossa olemme huolissamme kaapelin vaikutuksesta metsäiseen verkostoon ja metsän monimuotoisuuteen sekä metsän virkistyskäyttöön. Mielestämme maakaapelia ei tule sijoittaa ennestään jo rakentamisen kaventamalle tärkeälle viheryhteydelle, vaan reitti pitäisi etsiä rakennetuilta alueilta. 

Fingrid Oy, Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki ovat päättäneet aikaistaa kaapeliyhteyden rakentamista kymmenellä vuodella, niin että rakentaminen alkaisi jo vuonna 2025. Mielestämme kaapeliyhteyden rakentamista ja reittivalintaa kiirehditään liikaa. Pelkäämme, ettei kaikkia reittivaihtoehtoja tuoda avoimesti kaupunkilaisten nähtäville ja kommentoitavaksi. Lisäksi hankkeen vaikutuksia metsään sekä sen virkistyskäyttöön tulee tarkentaa. Suomen ensimmäistä vastaavan kokoluokan maakaapeliyhteyttä ei voi rakentaa ilman huolellista arviointia ja kaupunkilaisten kuulemista.

Kivikon metsä on pääosin METSO-kriteerit täyttävää vanhaa ja monimuotoista metsää ja tärkeä viheryhteys suurten teiden ja väylien katkomalla alueella. Fingridin Ramboll Finland Oy:llä teettämän ympäristöselvityksen mukaan kaapelireitin vaatima rakennustyömaa-alue olisi leveimmillään 20 metriä ja kaivannon syvyys kaksi metriä. Vaikka kaapeliputki sijoitettaisiin ulkoilureitin kohdalle, kaapelisyvänteen rakennustöiden takia puita jouduttaisiin poistamaan reitin ympäristöstä. 

Valmiin kaapeliojan alue pidetään puuttomana, minkä seurauksena kaapelireitti avaa metsäisille alueille avoimen käytävän. Kaapelireitin leveydeksi Fingrid arvioi seitsemän metriä, mutta koska puiden juuret eivät saa ulottua kaapelin varoalueelle, todellinen puuton alue jää leveämmäksi ja on todennäköisesti lähempänä 10 metriä kuin seitsemää. Suunnitellut reittivaihtoehdot kulkevat yhteensä noin 1800 m matkalta Kivikon metsän ulkoilureittejä pitkin. Jos arvioimme työmaa-alueen leveydeksi 10 m ja ulkoilureitin molemmin puolin tarvittavaksi puuttomaksi kaadettavaksi alueeksi 3 m, tarkoittaisi tämä pinta-alassa yhteensä noin hehtaarin kokoista aluetta. Tämä on saman kokoinen alue kuin mitä Kivikonlaidasta hakattiin metsää marraskuussa sinne suunnitellun kierrätyskentän tieltä. 

Miten varmistetaan, ettei arvokasta ydinmetsää jouduta enää kaatamaan tai muuten vaaranneta? Ulkoilureitin varrella ei juurikaan ole enää jäljellä suojametsää Kivikonlaidan metsän rakentamisen takia. Toivomme, että selvityksessä määriteltäisiin tarkemmin kaapeliojan etäisyys ydinmetsästä, kuten monen muun luontokohteen osalta on tehty. Karttojen perusteella Kivikon itäisin linjaus näyttää kulkevan vain noin 10 m päästä METSO I –luokan metsästä. Reittivalinnassa pitäisi myös huomioida, että suojametsien kaataminen köyhdyttää ja vaarantaa pitkällä aikavälillä myös arvokasta ydinmetsää. 


Luontoarvot

Kivikon metsä on pääosin METSO-kriteerit täyttävää vanhaa ja monimuotoista metsää. Alueella on paljon eri-ikäistä ja lajista puustoa sekä lahopuuta. Alue on liito-oravan elinalueeksi sopivaa ja sijaintinsa puolesta osana metsäverkostoa liito-oravalle olennaisen tärkeä leviämisreitti itään. Alue on Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan määritelty arvokkaaksi niin kääpien, kasvillisuuden kuin geologiankin osalta sekä tärkeäksi lintukohteeksi. 

Osa kaapelireiteistä sijoittuu rakentamisen kannalta haasteellisiksi arvioiduille kallioisille alueille. Kivikon metsän pohjoisosaan, Jakomäen linnoitusalue -nimiselle kohdalle, on valmisteilla Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 mukaan rauhoitettava alue. Ympäristöselvityksessä todetaan, että “Reittivaihtoehtoja sijoittuu Jakomäen linnoitusalueen kasvikohteelle. Kallio joudutaan poistamaan/louhimaan yhteyden kohdalta. Kalliokasvillisuus häviää näiltä kohdin, heikentäen kasvikohteen yhtenäisyyttä.” Selvitys kuitenkin arvioi haitalliset vaikutukset vähäisiksi, mikä on ristiriidassa edellä mainitun kanssa ja vähintäänkin vaatisi tarkempia perusteluja. 

Kaapeliyhteyden rakentamisvaiheeseen liittyy riski työkoneiden polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnin ja käsittelyn mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Lisäksi pidämme todennäköisenä, että maankaivuutyöt ja puiden kaadot muuttavat metsän reunakasvillisuuden heinikkoiseksi ja antavat mahdollisuuden myös vieraskasvilajien asettumiselle. Mielestämme kaapelin rakentamisen vaatimia toimenpiteitä ei pidä toteuttaa herkän kallioketokasvillisuutensa takia suojeltavan Jakomäen linnoitusalueen eikä monimuotoisuudeltaan arvokkaiksi luokiteltujen METSO-metsien välittömässä läheisyydessä.

Ympäristöselvityksessä on mielestämme monia epätarkkuuksia ja ympäristövaikutuksia aliarvioidaan. Selvityksessä ei ole esimerkiksi huomioitu uhanalaista lahokaviosammalta, jota tietojemme mukaan esiintyy metsässä. Ympäristöselvitys perustuu osittain Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään, joka ei ole ollut selvityksen tekemisen aikaan kaikilta osin ajantasainen. Luontotietojärjestelmää on päivitetty tänä vuonna, mutta silti Kivikon metsän kohdalta puuttuu muun muassa lahokaviosammalhavainnot. Kaapelireitin valinnassa päätöksen täytyisi perustua ajantasaiseen luontotietoon.


Kulttuurihistoria

Ympäristöselvityksessä todetaan, että kaapelireitistä koituu huomionarvoisia ympäristövaikutuksia Kivikon ja Jakomäen alueelle sijoittuviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa esitetään, että Kivikon alueen ensimmäisen maailmansodan aikaisten puolustusasemien rakenteet tulee pyrkiä säilyttämään koskemattomana, ja suosittaa kaapelin linjausvaihtoehdoksi Porvoonväylän pohjoispuolelle sijoittuvaa vaihtoehtoa.


Virkistyskäyttö ja merkitys lähimetsänä

Myös hankkeen vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön on mielestämme aliarvioitu. Ympäristöselvityksessä todetaan, että maakaapelin lämpö voi heikentää kaapeliojan alueen käyttämistä hiihtolatuna, mutta väitetään virheellisesti, ettei suunnitellut reitit sijoitu nykyisten hiihtoreittien yhteyteen. Kivikon ulkoilureitillä on kuitenkin kulkenut koneellisesti tehty latu ainakin noin 20 vuotta. Ulkoilureitti olisi rakennustöiden takia myös katkonainen 2-3 vuotta. 

Mellunkylän alueella, jonne Kivikon ulkoilupuisto sijoittuu, asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Kivikon metsä on tuhansien asukkaiden lähimetsä ja tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue asukkaille. Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen takia on tärkeää, että Kivikon metsää ja asukkaiden mahdollisuutta lähiluontoon ei enää heikennetä. 

Helsinki on kaupunkistrategiassaan 2021-2025 sitoutunut metsäisen verkoston säilyttämiseen ja metsien luonnollisen vanhenemisen edistämiseen. Viikki-Kivikko-Sipoonkorpi-vihersormi on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ekologinen kokonaisuus, joka on jo ennestään rakentamisen kaventama ja isojen väylien takia pahasti katkonainen. Vihersormea ei pidä heikentää enää lainkaan, ja siksi ehdotamme maakaapelikaivannon sijoittamista väylien viereen Kivikon metsän ulkopuolelle.


Helsingissä 22.2.2022

Kivikon metsän puolesta –verkosto

Katariina Kaarlela

Mira Grönroos

Riitta Malve-Tamminen

Heidi Hänninen

Saga Kampman 

Merja Koskinen

Teija Aaltonen

Anne Rauma

Sanni Vanonen

Anna Pyyluoma

Marjo Lyytikäinen

Anita Grönroos

Minna Pekkanen


Viitteet: 

* Soitto Fingridin projektijohtaja Risto Ryynäselle 25.1. ja 4.2., sekä soitto Rambollin projektijohtaja Martti Maljaselle 11.2.2022.

Hanke Fingridin nettisivuilla: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/suunnittelu-ja-rakentaminen/helsingin-kaapeliyhteys/

Rambollin tekemä ympäristöselvitys:

https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/maankaytto-ja-ymparisto/helsingin-kaapelin-ymparistoselvitys-19.12.2018.pdf

Lausunnot Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntopyyntöön 19.1.2019:

https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDF0AA5C0-FDB8-4DF0-A1E4-14EB8C11CF8E%7D/145276

Helsingin kaupungin strategia - Valinnat, ohjelmat ja painopisteet:

https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategia/valinnat-ohjelmat-ja-painopisteet#kunnianhimoista-ilmastovastuuta-ja-luonnonsuojelua

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) kannanotto yleiskaavan to­teu­tus­oh­jel­mas­ta:

https://www.sll.fi/helsinki/2022/02/08/kannaotto-yleiskaavan-toteutusohjelmasta/

Helsingin kaupungin latureitit:

https://ulkoliikunta.fi -> hae “Kivikon lenkin latu”

Helsingin kaupungin karttapalvelu:

https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi# 

Kommentti uudesta luonnonsuojeluohjelmasta

Helsingin kaupunki julkaisi lokakuussa luonnoksen uudesta luonnonsuojeluohjelmasta vuosille 2025-2040. Luonnoksesta sai antaa kommentteja ...