Lähetimme 3.5.2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle toistamiseen kannanoton koskien helikopterikentän sijoittamista Kivikkoon. Kannanotto on luettavissa Helsyn sivulla.
Laadimme myös oman kannanoton pidempine perusteluineen ja alueella asuvien näkökulmasta:
Kaupunkiympäristölautakunnan periaatepäätös helikopterikentän sijoittamisesta Kivikkoon Kokous 15/3.5.2022; asia 7
3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, kun pienituloisten asuinalueelle rakennetaan helikopterikenttä, joka palvelee lähinnä varakkaampaa asiakaskuntaa.
4. Sijaintipaikkaselvitys vuodelta 2014 ei puolla helikopterikentän sijoittamista Kivikkoon.
6. Lähialueiden asukkaiden ja luontojärjestöjen mielipiteet ovat jääneet vaille huomiota.
1. Melu
Ramboll-konsulttitoimiston vuonna 2014 tekemässä sijaintipaikkaselvityksessä todetaan: ”Kivikon kentän käyttäminen ei ylittäisi melulle asetettuja raja-arvoja, mutta edellyttää vielä lentoreittien lisäsuunnittelua (sijainti, lentokorkeus) melun hallitsemiseksi nykyisillä ja suunnitelluilla asuinalueilla.” Kyse on siis melulle asetetuista raja-arvoista. Raja-arvot alittavakin melu voi olla erittäin häiritsevää.
Melun häiritsevän vaikutuksen ymmärtää myös helikopteriyrittäjä Joonas Nurmi, joka Helsingin Uutisten haastattelussa 30.4.2022 toteaa: ”On selvää, että jos yhdelle ainoalle pienkentälle laskeudutaan kopterilla kymmenen kertaa päivässä, siitä voi tulla häiriötä.” Nurmi myös pohtii, onko Kivikkoon suunniteltu, kiinteä, yhteen paikkaan sijoittuva kopterikenttä enää nykypäivää.
Ilmastokriisin ja luontokadon takia kaupunkisuunnittelussa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitäisi olla ensisijaista. Lisäksi nykyisin yhä enemmän ymmärretään, että myös muunlajisilla eläimillä on itseisarvo ja oikeus asuinsijoihinsa, ja tätä näkökulmaa olisi hyvä vahvistaa myös kaupunkisuunnittelussa.
Lautakunnan esityslistan liitteen 3 karttaan on merkitty ”likimääräinen tarkastelualue”, jolla helikopteriliikenteen aiheuttamia vaikutuksia selvitetään. Millä perusteilla tarkastelualue on näin pieni?
Jokainen joka seisoo frisbeegolf-kentällä Leikkipuisto Kipinäpuiston päädyssä ja katsoo hiihtohallille päin, ymmärtää, että jos hiihtohallin takaa nousee helikopteri, se todellakin kuuluu. Silti kyseinen paikka ei ole lähelläkään kartalle merkittyä ympyrää.
2. Droonit
Esityksessä kuvattu droonien laajamittainen käyttö on uutta. Jo nyt Kivikon metsän läpi ollaan suunnittelemassa Fingrid Oy:n 400 kw maakaapelia, joka on ensimmäinen vastaavan kokoluokan maakaapeli Suomessa. Kivikon virkistysaluetta ei saa käyttää koealueena suunnitelmille, joiden todellisia vaikutuksia on nykytiedolla mahdoton arvioida.
3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
On sosiaalinen oikeudenmukaisuuden vastaista rakentaa pienituloisten asuinalueelle helikopterikenttä, joka ainakin alkuvaiheessa palvelee lähinnä vain varakkaampaa asiakaskuntaa.
Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta ja vähentämään asuinalueiden eriytymistä. Melu lisää segregaatiota, koska ne, joille on taloudellisesti mahdollista valita asuinpaikkansa, eivät muuta alueelle, joka tiedetään meluisaksi.
Esittelijän tekstissä kuvaillaan, kuinka Kivikon teollisuusalueelle sijoitettu helikopterikenttä voisi houkutella alueelle erityisosaamista ja lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kohottaa alueen profiilia. Vaikutuksesta läheisten asuntoalueiden vetovoimaisuuteen ei sanota mitään saati Kivikon houkuttelevuuteen asuinpaikkana.
4. Sijaintipaikka
Sijaintipaikkaselvityksessä todetaan muun muassa näin: ”Nyt tarkastelluista vaihtoehdoista ei yksikään sovellu hyvin kaupallisen helikopterikentän sijoituspaikaksi. Vaihtoehdoista paras olisi Kivikon sijoituspaikka, mutta myös sen osalta on useita tekijöitä, jotka eivät puolla helikopterikentän sijoittamista sinne.” – – ”Maankäytön osalta Kivikon sijoittumispaikka on kuitenkin epäsuotuisa, koska se sijaitsee lähellä olemassa olevaa virkistysaluetta ja liikuntapuistoa sekä varsin lähellä olemassa olevia asuntoalueita Kivikossa sekä suunniteltuja asuntoalueita Malmin lentokentän alueella.”
Todetaan myös, että ”Kivikkoon sijoittuva helikopterikenttä olisi merkittävä häiriötekijä Lahdenväylän liikenteelle.” Haitta liikenneturvallisuudelle syntyy, kun helikopterien nousut ja laskut voivat häiritä kuljettajia.
Esityslistaan liitetty Redstoneaeron kuvaus ”Tulevaisuuden ilmaliikenne Helsingin metropolialueella” esittelee myös tavarankuljetusdroonin, joka vaatii kiitotien. Käsityksemme mukaan Kivikkoon suunniteltu kenttä ei tulisi täyttämään tällaisia tarpeita, jolloin jonnekin pitäisi vielä myöhemmin rakentaa uusi kenttä.
Sijaintipaikkaselvityksessä pidettiin Helsinki-Vantaan lentoasemaa parhaana vaihtoehtona.
5. Lähiluonto
Kaupunkistrategiaan kuuluu myös Kivikon asukkaiden lähiluonnon turvaaminen. Kivikon metsä on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue myös muille kuin lähialueen asukkaille. Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Ulkoilu- ja virkistysalueen idea kuitenkin katoaa, jos melun takia alueella ei voi täysipainoisesti nauttia ulkoilusta ja tuntea virkistyvänsä.
Lähimetsien merkitys korostuu alueella, jossa on paljon pienituloisia lapsiperheitä, joiden pääasiallinen arkiliikuntamuoto on ulkoilu, ja jossa asukkailla ei välttämättä ole autoa tai kesämökkiä, tai joille ei ole taloudellisesti mahdollista matkustaa. Elinympäristö vaikuttaa enemmän liikkumiseen kuin rakennetut liikuntapaikat. Lähimetsät kannustavat spontaaniin liikkumiseen niitäkin, jotka liikkuvat ja harrastavat liikuntaa vähiten.
6. Asukkaiden ja luontojärjestöjen mielipiteet
Kenttää vastustavat lukuisat alueen asukkaat sekä luontojärjestöt ja sen mielekkyyden kyseenalaistavat jopa helikopteriyrittäjät.
Jos valmistelua kaikesta huolimatta päätetään jatkaa, tulisi vähintäänkin järjestää avoin tiedotustilaisuus, joka myös striimataan nettiin. Alueen koetaan kuuluvan Itä-Helsinkiin mutta silti kenttää ei ole käsitelty uutta Itä-Helsinkiä -tilaisuudessa. Kaupungin tulisi aidosti selvittää lähialueiden asukkaiden mielipiteet.
Kivikon metsän puolesta -verkosto
Mira Grönroos
Katariina Kaarlela
Riitta Malve-Tamminen
Mirja Reijonen