Vetoomus
Kivikon metsä suojeltava
1. Vihersormien merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisessä
Helsingissä on tällä hetkellä kaksi isoa useita asuinalueita yhdistävää metsää: Keskuspuisto ja sen itäinen vastine Kivikon metsä. Molemmat metsät ovat merkittäviä viherkäytäviä ja monien lajien elinympäristöjä ja muodostavat ekologisen verkoston, joka on elintärkeä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta ja luontokadon ehkäisemisessä. Viherkäytävien avulla eliölajit pääsevät leviämään ja siirtymään turvallisesti ympäristöstä toiseen. Liikkumisen estyminen elinympäristölaikkujen välillä aiheuttaa pahimmillaan paikallispopulaatioiden katoamisia.
Kivikon metsän suojeleminen lisää ja ylläpitää muun muassa Herttoniemen, Viikin, Vanhankaupunginlahden, Myllypuron ja Latokartanon metsien ja luontoalueiden hyvinvointia ja monimuotoisuutta. Helsingin pitäisi vaalia vielä jäljellä olevia yhtenäisiä metsäalueitaan ja luopua metsiä ja luontoalueita pirstaloivasta kaupunkisuunnittelusta. Tätä perustelee myös EU:n komission esitys luonnon ennallistamislainsäädännöstä.
2. Erämaa ja arvometsä Helsingissä
Kivikon metsä on Helsingin erämaamainen kaupunkimetsä. Suuret korkeuserot ja mm. Helsingin korkein luonnollinen kohta, kulttuurihistoriallisesti merkittävät ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset luolineen ja niiden ympärille muodostunut kasvillisuus, vaihtelevat metsätyypit, purot, lähteistöt ja jääkauden merkit tekevät Kivikon metsästä Helsingin omaperäisimmän luontoalueen. Sijainti Helsingin rajalla moottoriväylien vieressä on toisaalta suojellut metsää kulumiselta, toisaalta alueelle on sen syrjäisyydestä ja kaupunkilaisten vähäisestä kiinnostuksesta johtuen voitu rakentaa varasto-, liikunta- ja teollisuushalleja, jotka ovat pienentäneet ja pirstaloineet metsäalaa.
Kivikon metsä on pääosin METSO-kriteerit täyttävää vanhaa ja monimuotoista metsää. Alueella on paljon eri-ikäistä ja -lajista puustoa sekä lahopuuta ja kääpiä. Alue on liito-oravan elinalueeksi sopivaa ja sijaintinsa puolesta osana metsäverkostoa liito-oravalle olennaisen tärkeä leviämisreitti itään. Kyseessä on myös tärkeä lintu- ja kasvikohde, jossa on tavattu mm. uhanalainen lahokaviosammal. Alue on geologisesti arvokas, ja siellä on yksi Helsingin parhaiten säilyneistä linnoitusketjuista ensimmäisen maailmansodan ajalta. Metsän pohjoisosassa, Kivikon ja Jakomäen rajalla sijaitsee kasvistoltaan arvokas kallioalue, jonne Helsingin kaupunki perustaa uuden luonnonsuojelualueen. Arvokkaimpia niin virkistyksen kuin luonnonkin kannalta ovat laajat metsäalueet. Merkittävien ydinalueiden säilyminen edellyttää, että myös niitä ympäröiviä metsäalueita säästetään mahdollisimman laajasti.
Kivikon metsä on osa Kivikon ulkoilualuetta, jota reunustavat useat isot tiet ja teollisuusalue. Valtaväylien läheisyydestä johtuen Kivikon ulkoilualue on meluisa. Kivikonlaidan metsän kaataminen kierrätystyskentän takia on lisännyt liikennemelua entisestään. Melua tulee lisäämään myös suunnitteilla oleva Lahden- ja Porvoonväylien levennys, minkä johdosta jäljellä olevaa suojametsää joudutaan kaatamaan. Olemassaolevaa melutasoa ei kuitenkaan saisi käyttää perusteluna uusien melua lisäävien toimintojen, kuten helikopterikentän, rakentamiselle vaan sen sijaan tulisi varmistaa, ettei melutaso nykyisestä enää nouse.
3. Ympäristö- ja sosiaalinen tasa-arvo
Kivikon metsä on tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue lähialueen asukkaille. Mellunkylän alueella asuu yli 38 000 ihmistä, mikä on saman verran kuin keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Asukasmäärältään suurin Mellunkylän osa-alue on Kontula, jossa on lähes 15 000 asukasta. Kontulassa asuu paljon ikäihmisiä ja alle 15-vuotiaita lapsia. Lasten lukumäärä kasvaa Kontulassa nopeammin kuin muualla kaupungissa keskimäärin. Kontulassa asuu myös paljon pienituloisia, ja muuta kuin suomea kotikielenään puhuvien osuus on 37,7 %.
Mellunkylään suunnitellaan täydennysrakentamista ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 41 000 asukkaaseen vuoteen 2027 mennessä. Myös Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen lisää virkistysalueiden tarvetta ja Kivikon metsän virkistyskäyttöä.
Helsinki on kaupunkistrategiassaan 2021-2025 sitoutunut metsäisen verkoston säilyttämiseen ja metsien luonnollisen vanhenemisen edistämiseen, sekä linjannut, että kaikilla kaupunkilaisilla on lyhyt matka lähiluontoon. Lisäksi Helsinki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta ja vähentämään asuinalueiden eriytymistä. Lähimetsien merkitys korostuu alueilla, joissa on paljon pienituloisia ja lapsia ja jossa pääasiallinen arkiliikuntamuoto on ulkoilu, hiihto ja kävely. Elinympäristö vaikuttaa enemmän liikkumiseen kuin rakennetut liikuntapaikat. Lähimetsät kannustavat spontaaniin liikkumiseen niitäkin, jotka liikkuvat ja harrastavat liikuntaa vähiten. Jopa pelkkä luonnossa oleskelu edistää ja ylläpitää ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kosketus metsän monimuotoiseen mikrobistoon auttaa lasten immuunijärjestelmän normaalia kehitystä. Kaupunkien lähiluonnon säilyttäminen on siis merkittävä kansanterveydellinen teko, joka Kivikon metsän kohdalla koskettaa jopa 40 000 ihmisen hyvinvointia.
4. Yleiskaava ei vastaa nykytietämystä
Kivikon metsään kohdistuu lähivuosina useita metsäalaa pienentäviä ja monimuotoisuutta vähentäviä rakentamishankkeita ja suunnitelmia, kuten Lahden- ja Porvoonväylän levennys, Fingridin maakaapelihanke, puustoa karsiva luonnon- ja maisemanhoito sekä ampumahallin, helikopterikentän ja Raidejokeri 2:n rakentaminen. Helsingin yleiskaavan 2016 lähtökohdat määriteltiin 2010-luvun alussa, eikä yleiskaava vastaa nykyisiä ilmastostrategioita ja nykyistä tietämystä luonnon monimuotoisuudesta, luontokadosta, ilmastokriisistä tai luonnon hyvinvointivaikutuksista. Jotta Helsinki olisi myös teoissaan kunnianhimoinen, tulisi yleiskaava sekä muut toiminnot ja suunnitelmat päivittää vastaamaan nykyisiä käsityksiä, ja luontokadon hillitseminen asettaa kaupungin suunnittelussa ensisijaiseksi tavoitteeksi.
Helsingissä 26.4.2022
Kivikon metsän puolesta -verkosto
Teija Aaltonen
Mira Grönroos
Heidi Hänninen
Katariina Kaarlela
Marjut Kapanen
Merja Koskinen
Ilpo Kuronen
Tiina Lintunen
Tuula Paavilainen
Anna Pyyluoma
Anne Rauma
Pekka Tuominen
Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja
Aino Juvonen, kampanjakoordinaattori
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Antti Halkka, puheenjohtaja
Emilia Pippola, järjestösihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry
Minerva Schultz, puheenjohtaja
Yuki Taguchi, sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Lauri Kajander, erityisasiantuntija
Lisätiedot:
Kivikon metsän luontoarvot:
- arvokas kääpäkohde
- arvokas kasvikohde (hiekka- ja kallioketoja, pistiäiskohde, uhanalainen lahokaviosammal, silmällä pidettäviä lajeja)
- arvokas geologinen kohde (muinaisrantoja, siirtolohkareita, pohjavesialue, lähteitä, harjualue yms.)
- tärkeä lintualue
- alueen asukkaille tärkeä virkistysalue.
Kivikon metsän uhat:
- Lahden- ja Porvoonväylän levennys - 2022- Fingridin maakaapelihanke - 2022
- ampumahalli
- helikopterikenttä - 2022?
- yleiskaava, asuinrakentaminen
- luonnon- ja maisemanhoito - 2022-2023
- ratikkalinja (Raidejokeri 2) (yleiskaavan toteutusohjelman päivitys)
Suojeluperusteita kaupungin strategiassa:
Perusteita suojeluun Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021-2025:- Alueen sosiaalinen erityisyys ja omaleimaisuus
- kaupunkistrategian osallisuuden korostaminen
- Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään.
- Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan. Metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa vahvistetaan.
- Huolehditaan siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon.
- Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa toteutetaan kunnianhimoisesti.
- Luonnonsuojeluohjelman (2015-2024) mukaisesti Helsingin arvokkaimmat alueet suojellaan ja uusi luonnonsuojeluohjelma 2025-2034 valmistellaan. - Strategiakaudella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan vähintään viisi vuodessa. - Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.
- Virkistys- ja luontoalueiden metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen on keskeinen tavoite.
- Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta.
- Lisäksi Helsinki on julistanut vuonna 2020 ilmastohätätilan, jolla kaupunki tunnustaa vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja tiedostaa, että ilmastotoimilla on kiire.
Linkit, lisätiedot:
https://www.sll.fi/helsinki/2022/02/08/kannaotto-yleiskaavan-toteutusohjelmasta/ https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4192177fbclid=IwAR1UEbyzwVV3Kb5imDbTy 87EmF3cSodj8ap5dV9o1coDCX6hq1SZuWHgYOc
.jpg)
